Suomalaisten arvopaperiomistusten rekisteröintijärjestelmä poikkeuksellinen
Jokaisen suomalaisen arvopaperiomistukset on tällä hetkellä kirjattava Euroclear Finlandin ylläpitämille arvo-osuustileille, joista ne ovat yleisölle, ml. toimittajat, ajantasaisesti saatavilla. Suomalaisia sijoittajia sitova hallintarekisteröimiskielto on poikkeuksellinen. Useimmissa maissa arvopaperisijoittajilla ei ole henkilökohtaisia tilejä, vaan arvopaperien omistus on rekisteröity arvopaperikeskuksessa ns. moniportaisena järjestelynä säilyttäjän, eli pankin tasolla. Pankit puolestaan hallinnoivat rekisteriä asiakkaistaan. Hallitus on nyt valmistelemassa pitkään vireillä ollutta hallintarekisteröimiskiellon poistamista myös suomalaisilta sijoittajilta.
EU:n laajuisen pörssikaupan vapauduttua tavoitteena on ollut tehostaa eurooppalaisten arvopaperimarkkinoiden toimintaa ja luoda yksi yhteinen eurooppalainen arvopaperien selvitys- ja suoritusjärjestelmä, eli ns. Target2 Securities (T2S)-järjestelmä. Tätä järjestelmää ovat valmistelleet Euroopan Keskuspankki yhdessä kansallisten keskuspankkien ja keskeisten arvopaperikeskusten kanssa. Hanke on ollut mittava ja kestänyt vuosia, mutta sen vaiheittainen käyttöönotto on viime kesäkuussa alkanut aikataulun mukaisesti. Maallikollekin on aika selvää, että tätä EU:n laajuista infrastruktuuria ei olisi voitu tehokkaasti rakentaa Suomessa käytössä olevan suoran rekisteröinnin periaatteen pohjalta. Satoine miljoonine henkilökohtaisine tileineen se ei mitenkään olisi järjellisesti hallinnoitavissa.
Hallintarekisterikiellon poistaminen avaa arvopaperien säilytys- ja suoritustoiminnan kilpailulle
Moniportaisen hallintarekisterikäytännön salliminen myös suomalaisille arvopaperisijoittajille on tarpeen, jotta arvopaperien säilytys todella avautuisi kilpailulle. Näin suomalaisetkin sijoittajat pääsisivät hyötymään täysimääräisesti uuden eurooppalaisen järjestelmän tuomista kaupankäynnin kustannusten alenemisesta. Mikäli pitäydytään arvopaperiomistuksen suoran rekisteröinnin vaatimukseen ja näin edellytetään Suomea varten räätälöityä järjestelmää, on epätodennäköistä, että Suomen markkinoille tulisi uusia palveluntarjoajia.
Myös arvopaperiomistuksiin liittyvien talousrikosten selvittelyn tehostamiseksi pyrittävä EU:n laajuisin harmonisoituihin menettelyihin
Mitä tulee esitettyyn huoleen koskien hallintarekisterien läpinäkyvyyttä, omistustietojen mahdollisimman ajantasainen selvittäminen on tärkeää. Kehittyneissä maissa merkittävät arvopaperien omistusosuudet julkistetaan ns. liputusvelvollisuuden vaatimuksen kautta. Lakiesityksessä suomalaisten osakeomistusten laajasta läpinäkyvyydestä yleisölle on kuitenkin pyritty huolehtimaan. Esityksen mukaan järjestelmään rakennetaan korvaava uusi kansallinen omistusrekisteri, josta tiedot suomalaisten omistuksista Suomessa ovat ajantasaisesti saatavilla ja jota Patentti- ja rekisterihallitus alkaa ylläpitää. Suomalaisten ulkomailla olevista säilytyksistä ei järjestelmään voida saada tietoja, koska tätä ei voida suomalaisella lainsäädännöllä säätää.
Omistusrekisterikysymystä ei kuitenkaan tule kytkeä arvopaperikauppojen selvitys- ja suoritustoimintaan, jonka EU:n laajuisesta tehokkuudesta ja kilpailullisuudesta hallintarekisterikiellon purkamisessa viime kädessä on kyse.
Mielekästä olisikin omistustietojen läpinäkyvyydessäkin pyrkiä EU:n laajuisiin harmonisoituihin käytäntöihin, joilla todennäköisesti voitaisiin kansallisia toimia paremmin tehostaa arvopaperimarkkinoilla tapahtuvan talousrikollisuuden ehkäisyä. Aika saattaa juuri nyt olla otollinen tämäntyyppiselle kehitykselle, jota Suomen tulisi aktiivisesti edistää.
Kyseessä viime kädessä Suomen osallistuminen eurooppalaisten pääomamarkkinoiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen
Kaikenkaikkiaan lakiesityksen kohtaama kritiikki hämmästyttää. Miksi hallintarekisterin vastustajat haluavat säilyttää belgialaisomisteisen Euroclear Finlandin monopoliaseman rekisteripalvelujen tuottajana? Tämä merkitsisi, että suomalaiset sijoittajat eivät pääsisi nauttimaan niistä tehokkuus- ja kustannuseduista, joita vapautuvan kilpailun ja yhteisen, tehokkaan infrastruktuurin myötä on odotettavissa.
T2S -järjestelmä on erityisen tärkeä eurooppalainen hanke, joka nyt on vuosien työn jälkeen toteutumassa. Se on verrattavissa paitsi rahamarkkinoiden Target2-infrastruktuuriin myös SEPA-järjestelmään, jonka ansiosta vähittäispankkitoiminnassa maksut siirtyvät EU:ssa jouhevasti myös maan rajojen yli. Myös SEPA-järjestelmää vastustettiin Suomessa ennen sen toteutumista, mutta käyttöönoton jälkeen yhteisen järjestelmän edut ovat sittenkin olleet ylivoimaiset.
Yhteisen T2S-järjestelmän käyttöönotto arvopaperimarkkinoilla tarjoaa luotettavan keskuspankkirahaa käyttävän selvitys- ja suoritusjärjestelmän, joka helpottaa arvopaperimarkkinoiden toimintaa yli rajojen. Raja-aidat kotimaisen ja ulkomaisen kauppaselvityksen välillä kaatuvat ja sijoittaminen ulkomaisiin arvopapereihin muodostuu aikaa myöten myös kustannuksiltaan halvemmaksi. Tämä on erityisen tärkeää ammattimaisessa sijoitustoiminnassa, jossa arvo-osuuksia ja kokonaisia arvopaperisalkkuja käytetään aktiivisesti vakuuksina.
Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että Suomi harmonisoi lainsäädäntönsä EU:n arvopaperikeskusasetuksen ja arvopaperimarkkinoiden keskeisen eurooppalaisen infrastruktuurin T2S- järjestelmän pääperiaatteen mukaisiksi. Kun lisäksi omistusten läpinäkyvyydestäkin on pyritty huolehtimaan, hallintarekisterikiellon kumoamiselle ei ole hyviä perusteita.
On tärkeää olla näin mukana vahvistamassa EU:n yhtenäisiä rahoitusmarkkinoita ja siten paremmin toimivia sisämarkkinoita – ja luomassa parempia edellytyksiä yritysten investointitoiminnalle. Sanomattakin on selvää, että pieni Suomi hyötyy tästä muutoksesta, joka osaltaan tukee riskirahoitusmahdollisuuksien lisääntymistä.
Muistettakoon, että Yhdysvaltain talouden yhtenä keskeisenä vahvuutena pidetään nimenomaan likvidejä arvopaperimarkkinoita, jotka edistävät riskirahoituksen saatavuutta.