Helsinki, 31 January 2016
This year we celebrate 250 years of the Nordic Principle of Publicity. It is perhaps not so well known that the founding father of this principle came from Finland. In Ostrobothnia, in the region of (current) Kokkola, 500 km to the North-West of Helsinki lived Anders Chydenius, one of the most important politicians of the Sweden-Finland in the 18th century. Who was this pioneer and outspoken defender of free trade and industry, free emigration, freedom of press and information, freedom of religion and the rights of the rural working class? Anders Chydenius (1729-1803) was a multitalent, clergyman and physician, and even musician – conducting a small orchestra of his home town. But most of all he was a passionate and radical writer and politician, representative at the Diet of the Swedish Realm. Because of his avant-garde thinking in free trade, published in his articles in the 1790s, he is sometimes called “Scandinavia’s Adam Smith. (This reference was made also in the title of the publication of his selected papers, published in English a couple of years ago: “Anticipating the Wealth of Nations. The Selected Works of Anders Chydenius, 1729-1803, ed. by Maren Jonasson and Pertti Hyttinen, Routledge 2011.) His activities for free trade greatly benefitted the towns of Ostrobothnia and the whole region as the coastal towns Oulu, Kokkola, Vaasa and Pori were finally granted free sailing rights. As his most important achievements Anders Chydenius himself regarded his writings against censorship, for freedom to publish and access to free information, which indeed resulted in the adoption of the most liberal freedom of the press decree ever in 1766, forming the...
Katajanokalla, 15.10.2015
Suomalaisten arvopaperiomistusten rekisteröintijärjestelmä poikkeuksellinen Jokaisen suomalaisen arvopaperiomistukset on tällä hetkellä kirjattava Euroclear Finlandin ylläpitämille arvo-osuustileille, joista ne ovat yleisölle, ml. toimittajat, ajantasaisesti saatavilla. Suomalaisia sijoittajia sitova hallintarekisteröimiskielto on poikkeuksellinen. Useimmissa maissa arvopaperisijoittajilla ei ole henkilökohtaisia tilejä, vaan arvopaperien omistus on rekisteröity arvopaperikeskuksessa ns. moniportaisena järjestelynä säilyttäjän, eli pankin tasolla. Pankit puolestaan hallinnoivat rekisteriä asiakkaistaan. Hallitus on nyt valmistelemassa pitkään vireillä ollutta hallintarekisteröimiskiellon poistamista myös suomalaisilta sijoittajilta. EU:n laajuisen pörssikaupan vapauduttua tavoitteena on ollut tehostaa eurooppalaisten arvopaperimarkkinoiden toimintaa ja luoda yksi yhteinen eurooppalainen arvopaperien selvitys- ja suoritusjärjestelmä, eli ns. Target2 Securities (T2S)-järjestelmä. Tätä järjestelmää ovat valmistelleet Euroopan Keskuspankki yhdessä kansallisten keskuspankkien ja keskeisten arvopaperikeskusten kanssa. Hanke on ollut mittava ja kestänyt vuosia, mutta sen vaiheittainen käyttöönotto on viime kesäkuussa alkanut aikataulun mukaisesti. Maallikollekin on aika selvää, että tätä EU:n laajuista infrastruktuuria ei olisi voitu tehokkaasti rakentaa Suomessa käytössä olevan suoran rekisteröinnin periaatteen pohjalta. Satoine miljoonine henkilökohtaisine tileineen se ei mitenkään olisi järjellisesti hallinnoitavissa. Hallintarekisterikiellon poistaminen avaa arvopaperien säilytys- ja suoritustoiminnan kilpailulle Moniportaisen hallintarekisterikäytännön salliminen myös suomalaisille arvopaperisijoittajille on tarpeen, jotta arvopaperien säilytys todella avautuisi kilpailulle. Näin suomalaisetkin sijoittajat pääsisivät hyötymään täysimääräisesti uuden eurooppalaisen järjestelmän tuomista kaupankäynnin kustannusten alenemisesta. Mikäli pitäydytään arvopaperiomistuksen suoran rekisteröinnin vaatimukseen ja näin edellytetään Suomea varten räätälöityä järjestelmää, on epätodennäköistä, että Suomen markkinoille tulisi uusia palveluntarjoajia. Myös arvopaperiomistuksiin liittyvien talousrikosten selvittelyn tehostamiseksi pyrittävä EU:n laajuisin harmonisoituihin menettelyihin ...
Ultima Thulessa, 8.7.2015
Toisen maailmansodan runteleman Euroopan vakaa kulku rauhanliitoksi, vauraaksi ja liberaalin demokratian ja ihmisoikeuksien toteuttajaksi on globaalilla tasolla tarina vailla vertaa. Nyt Kreikan onnettoman kehityksen myötä koko menestystarina uhkaa päättyä ja epävarmuus Euroopan tulevaisuudesta lisääntyä. Meille eurooppalaisille maanosamme yhdentyminen on globalisaatiostrategiamme, sen lisäksi että se on edelleen oleellinen rauhanprojekti. Aikamme merkittävin megatrendi, globalisaatio, on avannut markkinoita ja tuonut vaurautta, mutta myös muuttanut maailman työnjakoa. Eurooppa ei ole toistaiseksi pystynyt tarvittaviin taloudellisiin rakennemuutoksiin, vaan on takertunut vanhaan. Populistiset voimat hyödyntävät kansalaisten pelkoja lietsoen nationalismia ja protektionismia. Globalisaatio on kuitenkin peruuttamaton jo siitäkin syystä, että sen perimmäinen käyttövoima on teknologinen kehitys ja internet, joita ei saa peruutettua. Eurooppalaisten ainoa keino vaikuttaa arvojensa puolesta, esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden pelisääntöihin, on toimiminen yhdessä globaalilla tasolla. Tämä pätee myös moniin muihin elintärkeisiin ilmiöihin, jotka eivät kunnioita kansallisvaltioiden rajoja, kuten ilmastonmuutokset, lisääntyneet pakolaisvirrat. Nämä kaikki huutavat yhtenäisyyttä Eurooppaan – puhumattakaan yhä imperialistisemmaksi muuttuneen ja demokratiakehityksessään taantuneen Venäjän toimista EU:n rajoilla. Tämän vuoksi Kreikasta irti päästäminen on vaarallista, vaikka Kreikan käyttäytyminen onkin ollut sopimatonta. Euro ei ole pelkkä valuuttajärjestelmä. Euroalue on rahaliitto, josta eroaminen huojuttaa koko sen luottamusperustaa. Ja – kuten Saksan liittokansleri Merkel on sanonut – ”jos euro huojuu, huojuu koko Eurooppa”. Eurooppa-projekti on tänään vähintään yhtä tärkeä kuin sitä perustettaessa. Kansalaisten myös Suomessa on syytä toivoa johtajiltaan kärsivällisyyttä ja viisaita eurooppalaisia...