Suomen Saksa-strategiaan mallia Tanskasta

Katajanokalla, 13.3.2016

Tanska julkisti äskettäin uudistetun Saksa-strategiansa ”Regeringens strategi for Tyskland”, Februar 2016, johon se satsaa 5 milj. DKK (noin 670 000€) seuraavan kahden vuoden aikana tavoitteena edelleen lisätä kaupankäyntiään rajanaapurinsa kanssa. Tanska kohottaa virallista näkyvyyttään Saksassa avaamalla uudelleen Hampurin pääkonsulaatin ja vahvistamalla Münchenin konsulaatin asemaa nostamalla sen statuksen pääkonsulaatiksi ja tuomalla sinne uusia, mm. innovaatiohautomopalveluita.

Mutta sen lisäksi Tanska aikoo ponnekkaasti panostaa saksan kielen taidon ja kulttuurisiteiden vahvistamiseen. Hallitus korostaa strategiassaan sitä tosiasiaa, että saksaa puhuu äidinkielenään yli 100 miljoonaa ihmistä Euroopassa – ei vain Saksassa, vaan myös Itävallassa, Sveitsissä, Luxemburgissa, osassa Belgiaa ja Italiaa). Kaupankäynnissä tarvitaan saksaa. Vieraalla kielellä – esim. englanniksi − voi ehkä vielä ostaa, mutta myyminen edellyttää saksan kielen osaamista.

Tämä tunnutaan unohdettavan myös meillä, jossa saksankielen taito – ja yleensäkin useampien vieraiden kielten taito – on vähenemässä. Etenkin kaupankäynnissä saksalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kanssa, jotka muodostavat houkuttelevan asiakaspotentiaalin, saksankielen taito on aivan välttämätön.

Tanska on herännyt tähän ja aikoo nyt panostaa saksankielen opetukseen kaikilla koulutustasoilla. Lista on vaikuttava. Siinä luvataan mm. laatia konkreettinen ohjelma, jossa saksalaiset ja tanskalaiset oppilaat sekä opettajat seuraavat toistensa opetusta lujittaakseen osaamistaan yhteiskuntaopin ja historian kysymyksissä ja kielitaidossa. Saksankielen opetuksen laadun parantamiseksi tuodaan uusia opetusmetodeja ja oppimateriaalia. Ylipäänsä pyritään luomaan insentiivejä ja kampanjoita saksankielen opiskelun lisäämiseksi nuorten keskuudessa.

Otetaan meillekin tässä mallia Tanskasta.  Lisätään vuorovaikutusta Saksan kanssa. En osaa ottaa kantaa viralliseen vuorovaikutukseen – on se sitten edustustoja tai Team Finlandia tai jotain muuta. Mutta sen tiedän, että kielitaito on tärkeä.  Se avaa ovia. Mahdollisimman monen suomalaisen kyky ymmärtää ja puhua saksaa avaa tien saksankieliseen Euroopaan – kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen ymmärtämiseen,  ja näin maiden hyviin suhteisiin kansalaisten välisenä vuorovaikutuksena. Vain saksankielen kautta Suomen perinteiset ja elintärkeät poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset siteet Saksaan voidaan ylläpitää.